Minä vai Sinä? [ Tiistai, Marraskuu 5, 2019, 08:22 ]

Aika pitkään olen ollut sellaisissa aatoksissa, että minun on mahdollista ymmärtää mitä useimmat kanssakulkijani päässään pohdiskelevat.

Vähintäänkin tiedän heidän ajatustensa kulun, mistä heidän ajatuksensa tulevat ja mihin he seuraavaksi ovat matkalla. Tämä harha voi olla äärimmäisen vaarallinen. Tällaisilla ennakko-oletuksilla varustettuna olen hyvin pian tilanteessa, jossa en enää toista ihmistä halua kuunnella ja kohdata, koska tiedän itse asiassa jopa paremmin hänen aatoksensa ja tarkoituksensa kuin hän itse.


Ajatus ei taida kovinkaan monelle olla vieras myös toisesta suunnasta lähestyttäessä. Ei ole kovin tavatonta kokea kuinka minut syrjäytetään, ei anneta suunvuoroa tai puhutaan päälle. Ajatellaan minun puolestani. Tämä saa aikaan raivon ja vahvistaa pian haluttomuutta jatkaa enää yhdessä matkaa.


Martin Buber avasi tämän todellisuuden itselleni kirjassaan "Minä ja sinä":


"Jos kuljemme tietä ja kohtaamme ihmisen, joka on tullut meitä vastaan myös tietä kulkien, me tunnemme vain meidän osamme tiestä, emme hänen - hänen osansa elämme vain kohtaamisessa."

 
Pohjimmiltaan ei siis ole kyse siitä onko ensin minä vai sinä, vaan siitä että minä ja sinä kohtaavat. Vain tuossa kohtaamisessa on teoreettinen mahdollisuus saada pienen pieni väläys tuosta toisesta. Tällöin en voi lähteä olettamaan tai päättämään toisen ajatuksia tai toimintaa. Voin vain ihmetellä, kysyä, viivähtää ja malttaa. Jopa kiireen keskellä tulee olla tila toisen ihmisen kohtaamiseen ja ihmettelyyn.